lauantai 12. elokuuta 2017

Frances Hodgson Burnett - Salainen puutarha


Frances Hodgson Burnett - Salainen puutarha
Julkaisuvuosi: 1911, kuvan kirja 2008
Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab/KIRJALITO
Sivuja: 279
Mistä hankittu: kirjastolaina
Arvioni: 5 tähteä
Takakannesta: "Mary on itsekäs tyttö, joka joutuu muuttamaan Intiasta Englantiin setänsä luokse. Kartanossa nummen keskellä yksinäinen Mary alkaa hiljalleen huomata, että hänen uusi kotinsa on salaisuuksia täynnä. Kun kätketyn puutarhan ovi aukeaa, kauniit ajatukset pyrähtävät lentoon punarinnan tavoin. Ystävyys löytää piilopaikan, jossa kevät kasvattaa siitä vahvan ja ihmeellisen. "

Ajatukseni kirjasta: Tämä rakastettu tarina vei sydämeni ja sai minut rakastamaan elämää ja maailmaa vielä entistäkin enemmän. Kirja kosketti ja ihastutti ja viimeisen sivun jälkeen olo oli onnellinen, mutta haikea. Onneksi kukaan ei estä minua lukemasta kirjaa uudemman kerran. 

Vaikka Salainen puutarha mielletään lasten saduksi, saa siitä paljon irti myös vanhempikin lukija. Kirjan teemat ystävyys, oman itsensä löytäminen ja muiden ihmisten tunteiden ja ajatusten ymmärtäminen eivät katso ikää tai paikkaa. Teemoja käsitellään helposti ymmärrettävästi, mutta kuitenkin uusia näkökulmia tuoden. Kirjan kieli on kaunista ja etenkin luonnon ja sen tapahtumien kuvailu on ihanan runsasta ja jopa runollista. 

Salainen puutarha on lämminhenkinen ja valloittava tarina, jota lukiessaan on helppo uppoutua aivan toiseen maailmaan keskelle Englannin nummia. Kirjaa lukiessaan ei tarvitse pelätä, sillä sen maailma on turvallinen ja ihanan onnellinen. Salainen puutarha on kaunis tarina, joka koskettaa ja kestää useammankin lukukerran. 

" Yksi elämän ihmeitä on, että vain silloin tällöin ihminen ymmärtää elävänsä aina ja ikuisesti. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun herää auringonnousun aikaan levollisena aamuna, seisoo yksin ulkona ja kohottaa katseensa ylös ja seuraa, miten kalpea taivas pikkuhiljaa punastuu, kunnes itätaivaan majesteettisuus lähes salpaa hengen. Tekee mieli huudahtaa ihastuksesta auringonnousulle, joka on tapahtunut joka aamu aina aikojen alusta saakka. Silloin ymmärtää elävänsä. " (s.206)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!