sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Miksi luen?

Halusin kirjoittaa hieman pohdiskelevamman tekstin lukemisen merkityksestä minulle ja syistä, miksi lukeminen on minulle niin tärkeää. Tässä siis omia ajatuksiani lukemisesta ja kirjoista esseemäisen tekstin muodossa. 



Tuijotan kyyneleet poskilla eteeni, enkä hetkeen pysty liikkumaan. Käsissäni on John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa, jonka olen juuri saanut luettua. Istun sängylläni ja mietin, mitä olen juuri lukenut. Olen taas saanut päätökseen teoksen, jota en tule hetkeen unohtamaan. Ymmärrän, miksi lukeminen on niin merkittävä osa minua.

Jokainen lukemani kirja ei ole pysäyttävä tai koskettava. En kuitenkaan pidä minkään kirjan lukemista turhana kokemuksena tai ajan tuhlaamisena. Jokaisella lukukerralla voi oppia jotakin. Jos jokin kirja ärsyttää tai aiheuttaa negatiivisia tunteita, se on silloinkin opettanut uutta. Olen voinut oppia, että kirja on arvomaailmaltaan omien arvojeni vastainen. Voin joutua kyseenalaistamaan ajatusmaailmaani tai voin saada sille vahvistusta. Oman maailmankuvan ja ajatusmaailman muodostuminen on jo itsessään tarpeeksi merkittävä syy lukemiselle.



Lukemisella on myös yleissivistyksellisiä hyötyjä. Lukemalla itselleni vieraasta ja uudesta asiasta sivistän itseäni. Kielitaitoni ja sanavarastoni kehittyvät ilman, että edes itse kiinnitän siihen huomiota. Lukemisella onkin tutkitusti opiskelu- ja työmenestystä parantavia vaikutuksia. Itse selvisin filosofian ensimmäisestä kurssista lukemalla ennen koetta Jostein Gaarderin Sofian maailma -kirjan, joka on yksi parhaita lukemiani kirjoja. Kirja auttoi minua ymmärtämään, mistä filosofiassa on kyse.

Kirjat ovat avain ymmärrykseen ja sujuvaan kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa. Kirjojen avulla voimme löytää yhteisen kielen ja ymmärryksen toisiamme kohtaan. Lukemalla opimme asettumaan toisen asemaan ja empatiakykymme kasvaa. Toisen ymmärtäminen ja empatia ovat tärkeitä tekijöitä jokapäiväisessä elämässämme.



Ennen kaikkea lukeminen on kuitenkin etuoikeutta ja rikkautta. Olemme saaneet lukemisen taidon, mistä meidän tulisi olla kiitollisia. Meidän tulisi antaa lukemiselle ja kirjoille mahdollisuus. Jos lukeminen tuntuu pakkopullalta, ei luultavasti vain ole löytänyt itselleen sopivaa kirjaa. Ei ole mahdollista, ettei miljoonien kirjojen joukosta löytyisi itselle merkittävää tai itseä koskettavaa yksilöä.


Lukemisen rikkautta edustaa myös George R.R. Martinin lausahdus ” A reader lives a thousand lives before he dies. The man who never reads lives only one”. On rikkautta saada elää kirjojen kautta useampi elämä ja nähdä aivan toisenlaisia maailmoja meidän omamme lisäksi. Kirjat ovat mahdollisuus kokea historian tapahtumia uudelleen ja siten ymmärtää juuriamme ja kulttuuriamme. Lukeminen on avain maailmamme ymmärtämiseen, mistä on ihan jokaiselle hyötyä.  

- Anna

lauantai 3. helmikuuta 2018

Jean-Paul Didierlaurent - Lukija aamujunassa


Jean-Paul Didierlaurent - Lukija aamujunassa
Julkaisuvuosi: 2014
Sivuja: 189
Mistä: kirjastolaina
Tähtiä: 3.5

Lukija aamujunassa kertoo pariisilaisesta miehestä, Guylainista, joka työskentelee kirjojen kierrätyslaitoksessa. Guylain rakastaa kirjallisuutta ja kirjoja, mutta työssään hän joutuu pakotettuna todistamaan, kun makulointikone tuhoaa myymättä jääneitä kirjoja. Kone jättää kuitenkin jälkeensä kirjojen irtolehtisiä, jotka Guylain salaa kerää itselleen. Näitä irtolehtisiä hän lukee joka aamu ääneen muille matkustajille matkatessaan aamujunalla kohti työpaikkaansa. Eräänä aamuna Guylain löytää junan penkiltä päiväkirjan, joka saa hänet lumoihinsa ja ihastumaan päiväkirjan kirjoittajaan. Guylainin on pakko löytää päiväkirjan salaperäinen kirjoittajanainen. 

Lukija aamujunassa on kevyt ja mieltä lämmittävä teos. Tarina vei mukanaan ja vähäisen sivumäärän vuoksi kirjan luki parissa päivässä. Erityisen ihania asioita kirjassa ovat: tunnelma, aamuiset junamatkat, pariisilaiset kadut ja kirjallisuuden vahva läsnäolo. Pidin myös siitä, että luvut olivat lyhyitä, vain muutaman sivun mittaisia. Kirjan pystyi kaivamaan esiin pienenkin vapaahetken tullen.

Lukukokemus oli hyvä ja nautinnollinen, mutta kirja oli omaan makuuni turhan lyhyt. Olisin kaivannut enemmän syvyyttä ja henkilöhahmojen kasvua. Kirja antoi vain pienen kuvauksen maailmasta, johon olisin halunnut sukeltaa pidemmäksi aikaa. Voin kuitenkin suositella kirjaa, sillä se sai hymyn huulille ja lukijan rentoutumaan. 

" EI, kaikki ei ole kunnossa, Guylainin teki mieli vastata. Odotan edelleen kaksikymmentä vuotta sitten kuolleen isäni paluuta, äitini luulee minun työskentelevän kustannusyhtiön virkailijana. Joka ilta kerron päivästäni kultakalalle, työni kuvottaa minua niin paljon, että välillä en tee muuta kuin oksennan, ja kaiken kukkuraksi olen ihastumassa tyttöön, jota en ole koskaan nähnyt. "

- Anna


lauantai 2. joulukuuta 2017

Marraskuun kirjat

Marraskuu oli kyllä varmaan yksi vuoden surkeimpia lukukuukausia. Luettuja kirjoja kertyi ainoastaan kolme kappaletta. Sekin on jotain, mutta toivottavasti joulukuu olisi hieman parempi kuukausi lukemisen suhteen. 

Marraskuussa luin:

Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani

Luin kirjaa monta viikkoa pienissä pätkissä, ja sen vuoksi kirja jäi ehkä hieman etääksi. Kokonaisuudessaan kirja oli hyvä ja pidin Janen hahmosta kovasti. Kirja ei kuitenkaan tehnyt minuun mitään erityisen suurta vaikutusta, vaikka ymmärränkin sen suosion. Janen kasvutarina kuvataan hyvin ja kirjassa on ihana tunnelma. Uskon, että kirja olisi voinut tehdä itseeni suuremman vaikutuksen, jos olisin lukenut sen esimerkiksi yhden viikon sisällä. Kotiopettajattaren romaani saa minulta 3.5 tähteä. 



Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo

Vihdoin ja viimein sain tämän klassikon luettua ja onneksi sain. Jane Austen on aivan mahtava kirjoittaja, niin terävä ja nokkela. Ylpeys ja ennakkoluulo on ihanan kepeä hyvänmielen kirja, joka silti antaa paljon ajateltavaa. Ihastuin varsinkin Austenin henkilökuvaukseen. Monien muiden tavoin Elizabeth Bennet nousi suosikseni ylitse muiden. Elizabethillä on tarpeeksi omaa tahtoa ja uskallusta sanoa asiat suoraan, ja samaan aikaan hän on myös herkkä ja hyväsydäminen. En malta odottaa, että saan käsiini muita Austenin kirjoja. Kirja on ehdottomasti 4.5 tähden arvoinen. 



Ernest Hemingway - Vanhus ja meri

Viimeinen marraskuussa lukemistani kirjoista oli Ernest Hemingwayn Vanhus ja meri. Hemingwayn kirjoitus- ja kerrontatyyli on hyvin erilaista muihin verrattuna ja joihinkin se uppoaa, joihinkin ei. Yleisesti pidän Hemingwayn kirjoitustavasta, mutta Vanhus ja meri jäi sisällöltään hieman tyhjäksi. Kerronta oli jälleen hienoa, mutta olisin kaivannut hieman monipuolisempaa juonta ja tarinaa. Kirjan tarina vanhuksesta, joka viettää ylhäisessä yksinäisyydessään merellä kymmeniä päiviä yrittäen saada yhtä vaivaista kalaa, ei aivan osunut meikäläiseen. Tietysti kirjasta löytyy kyseisen tarinan takaa syvempiä merkityksiä ja ajatuksia ihmisyydestä, mutta olisin halunnut lukea enemmän mukaansatempaavan kirjan. Nyt kirja tuli luettua hieman väkisin loppuun. Vanhus ja meri oli 2.5 tähden arvoinen.  Aion kuitenkin antaa muille Hemingwayn kirjoille mahdollisuuden, sillä toinen Hemingwayltä lukemani kirja Kenelle kellot soivat oli todella hyvä. 

Siinä kokonaissaldoni marraskuulle. Ensi vuoden (apua! ) puolella nähdään, miten joulukuun lukusuunnitelmat onnistuivat. 

- Anna